Moikka! En ole taas kirjoitellut tänne paljoa, mutta nytten mulla olisikin vähän enemmän kerrottavaa teille tämän tauon jälkeen. Mutta nyt olen täälä taas ja kerron teille paljon asioita mitä tässä nyt on ollut, sillä välin kun en ole kirjoitellut tänne. En nyt rupea teille selittelemään että miksi en ole kirjoittanut, koska yleensä rupee soimaan sama vanha laulu "on ollut kiireitä niin en ole kerennyt". Kuulostaako tutulta? Mun mielestä ainakin. Joten en nyt rupea siihen. Tiedän että kirjoittelen epäsäännöllisesti, mutta en vain voi sille mitään. Lupaan kuitenkin pitää blogin hereillä vaikka tänne ei tulisikaan tekstiä moneen viikkoon tai vaikka kuukauteen.
Mutta nyt itse asiaan. Puhuin teille siitä kuinka haluaisin ruveta käymään valmennuksissa Mörrillä. Niin olen myös tehnyt. Kävin Mörrin kanssa kouluvalmennuksessa noin kolmisen viikkoa sitten. Mietin jo etukäteen, että mimmonenkohan kaaos siitä tulee? Saadaankohan me pelkkää paskaa niskaan? Ehkä noi pelot johtuivat siitä, että toi oli mun ensimmäinen koulu valmennus mihin menin omalla hevosella. Enkä muutenkaan ole niitä ihmisiä joka tykkää pyöriä ympyrällä. Olen niitä ihmisiä joka hakee jännitystä ja vauhtia siihen touhuun. Joten keskittyminen ei ehkä ole hevosten kanssa se vahvuuteni. Ei kyllä ole Mörrinkään vahvuus. Pelkäsin kuitenkin ihan turhaan. Nimittäin valmennus meni minun mielestä todella hyvin. Ainakin paremmin mitä osasin olettaa. Kyllä sielä maneesissa hieman ongelmia tuli, mutta loppu peleissä ongelmat olivat aika pieniä. Nimittäin ne pienetkin ongelmat sai korjattua valmentajan ohjeitten mukaan ja Mörri toimi taas erittäin hyvin.
Menin siis ratsain tallille jossa valmennus oli. Tälle tallille oli n.8km matkaa. Eli ei mikään ihan hirvittävän pitkä matka. Matka sujui suht koht hyvin lukuunottamatta Mörrin vauhtia. Hevonen ei malttanut ollenkaan pysyä aloillaan. Joten käveleminen oli hieman hankalaa alku matkasta. Voi olla että Mörri tiesi että lahdetään pitemmälle reissulle ja jännitti sitä. Siskoni oli kuitenkin mukana ja jelppasi sen minkä pystyi. Loppu matka sujuikin hieman paremmin ja päästiin tallille ehjin nahoin. Edellinenkin tunti oli hieman myöhässä ja jouduttiin odottelemaan hetken aikaa ulkona ennenkun päästii maneesiin sisälle. Sain Mörrin hieman kuulolle ja rauhoittumaan siinä ulkona ja voitiin sitten mennä turvallisesti maneesiin. Ensiksi Mörri hieman pelkäsi, mutta meni ilman isompia ongelmia maneesiin siälle. Maneesikin oli Mörrille vieras ja uusi paikka joten olen aika ylpeä siitä, että Mörri ei pistänyt hanttiin mennessään sisälle.
Alussa meidän piti mennä reunoilla ja pysäyttää hevonen vähän ennen kulmaa. Tässä tuli heti ensimmäinen ongelma ja mietin siinä sitten, että mitähän tästäkin tunnista oikein tulee. Mörri käveli poikittain reunassa. Perä oli kohti maneesin keskiosaa ja naama reunaa kohti. Sain korjattua Mörriä pohkeen ja sisäohjan avulla, mutta se ei ollut kovin helppoa. Sitä nimittäin rupesi tympimään selvästi se, että piti kävellä hitaammin. Toinen ongelma tuli siinä kun piti pysähtyä. Mörri käänsi perän aina sisäänpäin kun piti pysähtyä. Jolloinka hevonen oli taas poikittain, juuri kun olin se saanut suoristettua. Valmentaja sitten neuvoi tässä asiassa ja asia kyllä korjaantui heti. En saisi kieltää Mörriä liikkumasta vetämällä ohjasta. Vaan mun pitäisi saada Mörri ainoastaan kääntymään. Silläkin on ilmiselvästi iso vaikutus miten niitä ohjia käytetään. Mm. kun on herkkä hevonen kyseessä mikä ei vielä edes ymmärrä välttämättä mitä siltä haen. Joten ohjeet pitää olla hyvin selkeitä sille.
Tämän käynti session jälkeen meidän piti ravata ja tehdä iso keskiympyrä. Sitä ei tarvinnut tehdä joka kierroksella, mutta tarkoitus oli että sen tekee välillä ja onnistuneesti. Tunnilla oli muutenkin sen verran porukkaa, että Mörrin kanssa sai aina katsoa, että missä välissä mahtui ravaamaan. Sillä on kuitenkin huomattavasti reippaampi ravi kun normaaleilla tuntiponeilla ja saatiin aina ne kiinni, oltiin me sitten missä välissä tahansa. Mutta mahduttiin kuitenkin parisen kertaa keskiympyrä tekemään. Tässä nytten ei tullut mitään ongelmia ja keskiympyrä sujui Mörriltä tosi hyvin.
Viimeinen mitä tehtiin tunnilla oli tietenkin sitten tämä laukka. Valmentaja siinä sitten heti kysyi multa, että osaako Mörri laukata. Ja mä sitten sanoin, että huonosti. No siinä sitten laukkasi kaikki tunti pollet ja sitten kun ne oltiin viety pois niin oli Mörrin vuoro. Tunti pollet vietiin pois, että Mörrillä olisi enemmän tilaa laukata. Mua itseänikin jännitti, että mimmonenkoha kaaos siitä syntyy. Piti kuitenkin pienellä ympyrällä laukata ja kun Mörrillä ei ole vielä tarpeeksti tempoa laukan nostamiseen. Siinä sitten meni hetki, että saatiin laukka nostettua.
Ensiksi se oli vain kauheaa kiitoravia ja jo hetken pelkäsinkin, että millonkohan me kaadutaan. Onneksi ei kuitenkaan kaaduttu. Mun piti saada Mörri jarruttamaan ravia ja sen jälkeen yrittään laukan nostamista uudelleen. Pari kertaa mun piti yrittää ennenkun sieltä nousi puhdas laukka. Seuraavaksi oli tarkoitus koittaa vaikeampaan suuntaan. Emme kuitenkaa laukannut siihen suuntaa koska valmentaja sanoi, että Mörri pitää eka saada taipumaan sisään päin ennenkun sitä uskaltaa sillä edes yrittää. Joten se laukkaaminen sitten jäi hieman puoli tiehen. Mutta valmennus reissu tosi sujui yllättävän hyvin. Valmentaja sanoi mulle, että mun pitäisi vaikka yrittään Mörrillä ulkotaivutuksia ja pohkeenväistöä, että saisin sen edes hieman taipumaan. Laukkaa voi sen jälkeen koittaa jos se rupee taipumaan.
Saimmekin sitten kävellä kotiin kauheassa sateessa. Voin kertoa että oltiin ihan alusvaatteita myöten märkänä. Oltaisiin kyllä otettu koppi, mutta emme saanut koska koppi on hieman epäkunnossa. Eikä sillä voi lähteä kuljettamaan hevosta. Mutta Mörri sai hyvät alku ja loppu verkat siinä. Kuvia oli parisen, mutta ne olivat sen verran huonoja, että en viitti julkaista niitä täällä.
Menin siis ratsain tallille jossa valmennus oli. Tälle tallille oli n.8km matkaa. Eli ei mikään ihan hirvittävän pitkä matka. Matka sujui suht koht hyvin lukuunottamatta Mörrin vauhtia. Hevonen ei malttanut ollenkaan pysyä aloillaan. Joten käveleminen oli hieman hankalaa alku matkasta. Voi olla että Mörri tiesi että lahdetään pitemmälle reissulle ja jännitti sitä. Siskoni oli kuitenkin mukana ja jelppasi sen minkä pystyi. Loppu matka sujuikin hieman paremmin ja päästiin tallille ehjin nahoin. Edellinenkin tunti oli hieman myöhässä ja jouduttiin odottelemaan hetken aikaa ulkona ennenkun päästii maneesiin sisälle. Sain Mörrin hieman kuulolle ja rauhoittumaan siinä ulkona ja voitiin sitten mennä turvallisesti maneesiin. Ensiksi Mörri hieman pelkäsi, mutta meni ilman isompia ongelmia maneesiin siälle. Maneesikin oli Mörrille vieras ja uusi paikka joten olen aika ylpeä siitä, että Mörri ei pistänyt hanttiin mennessään sisälle.
Alussa meidän piti mennä reunoilla ja pysäyttää hevonen vähän ennen kulmaa. Tässä tuli heti ensimmäinen ongelma ja mietin siinä sitten, että mitähän tästäkin tunnista oikein tulee. Mörri käveli poikittain reunassa. Perä oli kohti maneesin keskiosaa ja naama reunaa kohti. Sain korjattua Mörriä pohkeen ja sisäohjan avulla, mutta se ei ollut kovin helppoa. Sitä nimittäin rupesi tympimään selvästi se, että piti kävellä hitaammin. Toinen ongelma tuli siinä kun piti pysähtyä. Mörri käänsi perän aina sisäänpäin kun piti pysähtyä. Jolloinka hevonen oli taas poikittain, juuri kun olin se saanut suoristettua. Valmentaja sitten neuvoi tässä asiassa ja asia kyllä korjaantui heti. En saisi kieltää Mörriä liikkumasta vetämällä ohjasta. Vaan mun pitäisi saada Mörri ainoastaan kääntymään. Silläkin on ilmiselvästi iso vaikutus miten niitä ohjia käytetään. Mm. kun on herkkä hevonen kyseessä mikä ei vielä edes ymmärrä välttämättä mitä siltä haen. Joten ohjeet pitää olla hyvin selkeitä sille.
Tämän käynti session jälkeen meidän piti ravata ja tehdä iso keskiympyrä. Sitä ei tarvinnut tehdä joka kierroksella, mutta tarkoitus oli että sen tekee välillä ja onnistuneesti. Tunnilla oli muutenkin sen verran porukkaa, että Mörrin kanssa sai aina katsoa, että missä välissä mahtui ravaamaan. Sillä on kuitenkin huomattavasti reippaampi ravi kun normaaleilla tuntiponeilla ja saatiin aina ne kiinni, oltiin me sitten missä välissä tahansa. Mutta mahduttiin kuitenkin parisen kertaa keskiympyrä tekemään. Tässä nytten ei tullut mitään ongelmia ja keskiympyrä sujui Mörriltä tosi hyvin.
Viimeinen mitä tehtiin tunnilla oli tietenkin sitten tämä laukka. Valmentaja siinä sitten heti kysyi multa, että osaako Mörri laukata. Ja mä sitten sanoin, että huonosti. No siinä sitten laukkasi kaikki tunti pollet ja sitten kun ne oltiin viety pois niin oli Mörrin vuoro. Tunti pollet vietiin pois, että Mörrillä olisi enemmän tilaa laukata. Mua itseänikin jännitti, että mimmonenkoha kaaos siitä syntyy. Piti kuitenkin pienellä ympyrällä laukata ja kun Mörrillä ei ole vielä tarpeeksti tempoa laukan nostamiseen. Siinä sitten meni hetki, että saatiin laukka nostettua.
Ensiksi se oli vain kauheaa kiitoravia ja jo hetken pelkäsinkin, että millonkohan me kaadutaan. Onneksi ei kuitenkaan kaaduttu. Mun piti saada Mörri jarruttamaan ravia ja sen jälkeen yrittään laukan nostamista uudelleen. Pari kertaa mun piti yrittää ennenkun sieltä nousi puhdas laukka. Seuraavaksi oli tarkoitus koittaa vaikeampaan suuntaan. Emme kuitenkaa laukannut siihen suuntaa koska valmentaja sanoi, että Mörri pitää eka saada taipumaan sisään päin ennenkun sitä uskaltaa sillä edes yrittää. Joten se laukkaaminen sitten jäi hieman puoli tiehen. Mutta valmennus reissu tosi sujui yllättävän hyvin. Valmentaja sanoi mulle, että mun pitäisi vaikka yrittään Mörrillä ulkotaivutuksia ja pohkeenväistöä, että saisin sen edes hieman taipumaan. Laukkaa voi sen jälkeen koittaa jos se rupee taipumaan.
Saimmekin sitten kävellä kotiin kauheassa sateessa. Voin kertoa että oltiin ihan alusvaatteita myöten märkänä. Oltaisiin kyllä otettu koppi, mutta emme saanut koska koppi on hieman epäkunnossa. Eikä sillä voi lähteä kuljettamaan hevosta. Mutta Mörri sai hyvät alku ja loppu verkat siinä. Kuvia oli parisen, mutta ne olivat sen verran huonoja, että en viitti julkaista niitä täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti