Moikka! Ihan ok tahdissa tää kirjottaminen on nyt pysynyt mulla, ainakin omasta mielestä. Nyt kun rupesin taas kirjottamaan niin muistinkin kuinka paljon tähän kirjottamiseen menee aikaa, Huhhuh sanon minä. Nostan hattua niille jotka on tätä tehnyt jo monta vuotta säännöllisesti eikä ole pitänyt taukoa tai kyllästynyt. Itsellä tää ottaa aika tiukille, koska pitää aikatauluttaa päivä/päivät niin, että kerkeen näkeen kavereita ja liikuttaa Ronin. Itse kuitenkin vietän puolet päivästä kavereitten kanssa ja sen takia mun pitääkin herätä tarpeeks ajoissa että kerkeen Ronin liikuttaan ja tehdä uuden postauksen ennenkuin lähden kaupungille hengaamaan kavereitten kanssa.
No, mutta nyt itse asiaan. Kävin Ronilla maanantaina maastossa ja sen jälkeen menin taas vähän pellolle pyörimään niinkuin tein sunnuntainakin. Roni oli jo mua portilla vastassa ja oli aivan eri hevonen, kun sunnuntaina haettaessa. Se oli korvat hörössä ja lähti tyytyväisenä ja energisenä tallille mun matkassa.
Maastossa Ronilla riitti energiaa ja kaiken laisia mörköjä herra näki pusikoissa matkan varrella ja teki ravissa mitä ihmeempiä jänis loikkia. Kyllä sain lopussa nauraa, kun piti laukata ja meijän mökkitiellä oltiin niitetty tien posket. Voi että ne heinät oli pelottavia siinä tiellä! :D Roni pelkäs niitä ihan kuollakseen. Se hyppi ja pomppi tien reunasta reunaan ja yritti väistellä niitä heiniä mitä siinä tiellä nyt oli. Selvittiin kuitenkin hengissä pelottavalta maastoreissulta ja mentiin pellolle vähän vääntään koulua. Roni oli nyt paljon huonompi kun sunnuntaina. Mutta laukka taas sujui ihmeen hyvin vaikka piuhoja ei ollutkaan. Eli jotain muutosta on tapahtunut, hyvään päin tietenkin. Vielä kun saisi Ronin vähän notkeammaksi vasempaan kierrokseen päin. Nimittäin sillä on vähän kaula jumissa ja olen sitä kyllä venytellyt, mutta pitäisi vissiin vähän useammin venytellä Ronia. Hieroja oli kyllä sanonut ettei se nyt hälyttävästi ole jumissa, mutta kyllä sen silti ratsastaessa huomaa, kun hevonen ei taivu.
Mun piti vielä ihan kunnolla pestä Roni ratsastuksen jälkeen, mutta koska kello oli jo aika paljon niin en sitten pessyt sitä ihan kunnolla, vaan pelkällä vedellä pesin Ronin läpi kotasin. Olihan se hetken aikaa puhdas, mutta piehtaroimaanhan se meni heti kun laitumelle pääsi.
Tästä tekstistä ei nytten kovin pitkää tullut, mutta mä monesti löpisen tosi paljon turhaa, niin teille riittää varmaan vähän lyhyempikin läpinä ja löpinä. Mutta kuvat korvaa lyhyen tektin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti